Tällä sivulla olevat tarinat ja sanonnat on kerätty kylän asukkailta

SILJAN VITSIT

Mies kulki tiellä ja näki rikkaan talon isännän roikkuvan hirressä. Mies sanoi:

On siinä rikkaalla kiikut ja leikut vaan köyhälle ei oo kun töitä ??

Kätilö työnsi polkupyörää ylämäkeä pitkin. Talon portailla istui isäntä ja kysyi: ”Väsyikö pyörä?” kätilö vastasi: ”väsyisit sitä sinännii, jos päivän miun jalkojen välissä kitkuttaisit”.

Kätilö meni pieneen pirttiin jos oli 12 lasta. ”No, riittääkö teille kaikille ees ilma näin pienessä mökissä?” Siihen yksi lapsista tokaisi: ”Kyllä meillä muilla vaan äitiin pittää välillä pumpata.”

               Silja Martikainen

VANHOJA KALLIOJÄRVEN SANONTOJA

• Sillä tulloo sanat ihan särpimen kanssa.
• Leipä vanhin suken voeje.
• Ei oo niin kiirettä, etteikö ehtisi.
• Pitkä kuin näläkävuosi.
• Mäni ojasta allikkoon.
• Kyllä sika syitä löytää, milloin on maa jäässä, milloin kärsä kippee.
• Himot ne on hiirelläkkii ja paheet papillakkii.
• Ei oo koeroo karvoiin katsomista.
• Aika tavaran palkitsee.
• Köyhän velka ei jouva kauaksi aikoo.
• Kaksi on pahhoo mualimassa - paha akka ja kova pakkanen.
• Kiertää kuin kissa kuuman puuron.
• Asiantuntijoita sikijää keväällä hevosenpaskasta.

Viljo Heiskanen

Sanontoja ja lausahduksia

• -     Kevät on tullut sano poika kun pihamaalla kaksikerroksisen kissan näki
• -     Hullun kirveessä ei pidä vartta jatkaa
• -     Musta se on sikakin pimeessä
• -     Lauhkee kun kupparin takapuoli
• -     Rahaa on, mutta se on tavarassa kiinni, sano vanhapiika
• -     Ei leipä lopu monta päivää ennen kuolemaa
• -     Rojuu täynnä kuin Rinnemäen Veikon housut
• -     Parikymppistä poikaa ja kollikissaa ei yötyöt haittaa
• -     On niin laiha jotta pitkää kulkea loimi selässä
• -     Tuijottaa kuin Kamulan sika
• -     Huutaa kuin horkka
• -     Sika ja Seppä saavat vanhasta uuven, pappi ja koira haukkumalla ruuvan
• -     On niin ruma, että näyttää kauniilta
• -     suoraa polkua ei ole olemassa
• -     Katko loput mitä et juurineen saa, sano mies parturissa
• -     Mieli mettä keittää
• -     Kylän hunaja on kodin karhu
• -     Kissa kynnellä koira käpälällä
• -     On niin pieni, että on pussit silmien alla
• -     Mahallaan se matokin kulkee
• -     Ei niin pientä, ettei jalat maahan yletä
• -     Köyhyys ei ole mikään ilo, vaikka se joskus vähän naurattaa.
• -     Huono piä, on koko ruumiin riäkki
• -     Hyvään kohtaan ei koske milloinkaan
• -     Kiihtyy kuin Kemin ukon näläkä
• -     Kiihtyy kuin Koposen kuolema
• -     Kun on akka, piippu ja pyssy, on aina mitä rassata
• -     Jos ei ole tahko jäässä, on kampi paskassa
• -     Paha oli kun huonolla sialla, maa jäässä ja kärsä kipee
• -     Pää on kun Haminan kaupunki
• -     Seisoo kuin aijaksen niellyt
• -     natisoo kun vihtasaverikko
• -     Kylmä kangistaa pian
• -     Ei seso muu kun järki
• -     Ei jäykisty muu kun polvet
• -     Liukas kun matikka
• -     Jos et usko, niin minä valehtelen lisää
• -     Kaunis vaimo ja hyvä hevonen ne aina kateutta herättää
• -     Vituttaa niin, että mulukku seisoo
• -     Kyllä kaks sammakkoo pappilan kaivoon mahtuu
• -     On niin rikas, ettei köyhille päivää sano
• -     Pitää lyyvä kynttä kankaaseen
• -     on niin köyhä ettei koiratkaan kehtoo haukkua
• -     Sotkeetuu kun Summanen housuussa
• -     Mies on kun rannankaisla, mutta selässä lukee Imatran voima
• -     Hyvä mies, mutta hupa leivälle
• -     Ei pahakaan pappi itsestään saarnaan
• -     Sikaa ei ollut sen perään, kun mieheni kuoli.

Laila Kuokkanen

• -     ”Ero meistä”, sanoi täi löylyssä.
• -     Täi kiehuu ennen seitsemän lipeän läpi, ennen kuin yhden kuuman kuivan löylyn läpi.
• -     Maa se on joka painaa ja kivet on höyheniä
• -     Vielä se risukasaani aurinko paistaa.
• -     Pyörii kun pieru kirnussa
• -     Musta pilvi se pelottaa vaan saven karvanen sataa.
• -     Kun kohvaan lämpimästi aurinko paistaa, niin kylmä kesä tulee.
• -     Aamun rusko, päivän paska, iltarusko kaunis ilma.
• -     Mitä ihminen kylvää, sitä myös niittää.
• -     Niin metsä vastaa, kun sinne huutaa.
• -     Ylpeys käy lankeamuksen edellä.
• -     Siitä puhe, mistä puute.
• -     Simo siltoja tekevi, Antti aisoilla ajaisi.
• -     Mikä Mariana malolla, se vappuna vaolla.
• -     Eipä polta sokka suuta toisen kerran
• -     Parempi pyy pivossa, kun kymmenen oksalla.
• -     Hyrskistä rympäleellä, kun pennillä suapi parempijaa.
• -     Kulku omilla asioillaan, kun Otramäen koira
• -     Hyvä oli eläessään, parempi vielä kuoltuaan.
• -     Kyllä räkänokasta mies tulee vaan ei tyhjän mauruasta.
• -     Ei sitä tiijä pienenä, miten hyvä se on isona olla.
• -     Illan virkku, aamun torkku, tapa talon hävittää.
• -     Mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
• -     Itku pitkästä ilosta, pieru paljon naurannasta.
• -     Parempi on pitkä ja kaita kuin lyhyt ja leveä.
• -     Ei tyhjä lato kattoa tarvitse.
• -     parempi on lehmä lypsää, kuin tappaa.
• -     Mitä vanhempi puu, sitä kovempi oksa.
• -     Joka kuuseen kurottaa, se katajaan kapsahtaa.
• -     Kateus viepi kalatkin järvestä.
• -     Kaihtiin kalan saalis, lehmän anti levennellen.
• -     Vieras käypi ajallaan, talo elää tavallaan.
• -     Tyyntä myrskyn eellä.

Irja Hautanen

Vanhoja sanontoja

•      Mikähän älyn välläys tuokii on?
•      Kaikennäkönen häekäle.
•      Se mäni tuusan nuuskaksi. (säkyi)
•      Oot sin aika epeli.
•      Sittä on oekee pakkanen, kusen kuarelle kylmää.
•      On niin kiire, jottei jouva rinnalleen sylykemmään.
•      Hävisi kuin pieru Saharaan.
•      Ee oo ihtesä eelle käänyttä.
•      Sitä lintu vieraalle, mitä linnulla itsellään.
•      Ee anneta periksi, niin kauan kun peukalo heiluu
•      Kuura aekoo kulahtaa, ennen kun on valamis.
•      Voe kättä voe jalkaa
•      Itku pitkästä ilosta pieru paljosta naurusta.
•      Oekeessa oot vieräpiä
•      Ee tiijä höykäyksen pälähtämmöö.
•      Ee siä siäreen tartu.
•      Hävisi kuin tina tuhkaan.
•      Karpan lehmä rumpsahti (kuoli)
•     Luikki häntä koipien välissä.
•      Morsiamesta: höröttää kun hautova kana, ee kuule, eikä näe mittää.
•      Laita toinen asialle, mää ite jäelessä (ei osannut tehdä)
•      Ulostuslääkkeen ottamisen jälkeen: Vaen johan lensi kun varpusparvi.
•      Tyttö pojalle: ” Hei sun heiluvilles”
•      Sittä on meijjän ommoo aikoo, kun on kartiinit kiinni.
•      Sinussa rakkaus näkkyy, kun patti hevosen jalassa.
•      Niin männööt kovvoo, jota karvat siärissä katkijjaa.
•      Nöyrä olla pittää, vaan ei vaatimaton.
•      Ee se oo mikkään häppee, jos on köyhä ja kippee.
•      Laitettaanhan puhas essi ettteen, kun alakaa Hietamiehen lauantai-tanssit näkkyy televisiosta.
•      Sitä tikulla silmää, joka vanhoja muistelloo.
•      Otahan suoloo syömmen kärkeen, niin ee rehjauta.
•      Pittää olla jutunjuurta vanhoille päiville.
•      Pula-aikaan höylille emännälle: Ennen koeralta kusi loppuu kun sinulta kahvi.
•      Jopas rupesi laiskan suonta vetämään.
•      Laiska töitään luettelloo.
•      Hykkäättää kun Lekun kissoo.
•      Minnoon aena valamis, kun Kämäräesen tyttö vihille.
•      Jos näet metässä kahtun, ruppee kovasti iäneen naorammaan, sillä nauru pidentää ikkää.
•      Jos mies vaahtoon kussee ja iäneen pieree, niin mies on terve.
•      ”On yöllä suatuu”, sano mummo kun näki lapsia paljon koulun pihalla.
•      Toivossa on hyvä elää, sano lapamato.
•      ”käypikös kello?” – ”Käypi” – ”Käske käämään meiläkkii.”
•      Anna olla laitimmainen kerta, kun teen näin.
•      Onko se liikoo jos köyhällä on kaksi silmee.
•      Hyvä tuli kun karjan kynteen ravvaatti vettä.
•      ”Puhasta tuli”, sanoin emänt kun kissalla pöytää pyyhki.
•      Tehtiin tikusta asiaa. – (pääsi naapuriin kylään)
•      Tuolla se turkkiisa paekkovvaa
•      Kyllä se harovata nurkasta löytyy.
•      Sinnehän se lähti jänistä imettämmään. Meni omille teille.
•      Jo rupesi lyyti kirjoittamaan.
•      Hyvä on velka ottaissa – Veljenoikaa maksaissa.
•      Putosi kun hohtimet kaivoon.
•      Se ee oo tiellä joka on kynnyksellä.
•      Levijjää kun jokisen eväät.
•      Kun nuori nukkuu – on kuin laittaisi rahaa pankkiin.
•      Ylpeys käy lankeamuksen edelleä.
•     Tuli muavunnainen sae
•      Männöö jotta töppöset kopissoo – lähti suutuspäissään
•      Mää vaan ja mökötä männessäs.
•      Nätti kun sika pienenä.
•      Röhöttää kun sika vatukossa.
•      Oo tuossa vatkuttamata.
•      Se meni hukkupuiden lukkuun.
•      Vie männessä, tuo tullessas – pääset talloon emännäksi.
•      Vie sinä, minä vikisen.
•      Suolanen sakkee on köyhästä makkee.
•      Syönyttä on hyvä käskee.
•      Peräkkäin kun köyhän talon porsaat.
•      Mitähän tekisi jotta mainittais.
•      Kelkan tekijä: ”Uusi kelekka, tervepohja, se myötämäessä männä luokaa.
•      Poika morsiamestaan: ”Samanlainen pottunokka se on kun minnää.
•      Nyt on vitsit vähissä.
•      Parempi lehmää lypsää kuin tappaa se. Jos tappaa tulot loppuu
•      On pitkänokkasten kokous lyhyt nokkasten hyväksi.
•      Voe, voe kun kiljansilimee pakottaa.
•      Joko sinä syyvvä lotasit?
•      Elä kaakata, kun et muni kuitenkaan
•      Kun miehellä on eukko, piippu ja tussari, niin sorhuu ei lopu
•      Ee paa rikkoo ristiin.
•      Hyvä olo hypittää.
•      Ajatellessa aika ei mene hukkaan.
•      Ee kuulu kun kurrauksii, selänpiästä niitäkkii.
•      Mää ja mäkä männessäs.
•      Silimii kiiluu, kun särkivasusta
•      kyllä oes tappitotterroo, kun oesi venelotterroo
•      Voe hyvä ikara kuitennii.
•      Hiki laeskan syyvvessä, vilu työtä tehessä.
•      Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
•      Nyt ee olla kööhiä, eekä kippeetä.
•      Isä savotasta tultuaan tervehti lapsiian: ”Terve, terve, yytä pitkäksi. Nosti kätensä ylös, näin isoksi oli kasvanut.
•      Elä nuolase ennen kuin tipahtaa
•      Olit tipahtoo, ven saen kiinni
•      Voe elämän kevät ja kukkiva nuoruus
•      Rahallahan suapi vaikka rihmoo.
•      Ee oo kiirettä kirkkoon, pappi on paitasillaan, lukkari lusikka suussa, suntio vielä sukkasillaan.
•       Levisi kuin Hujasen paska.
•      Järkee kyllä olisi, kun vaen saisi juoksemaan.
•      Kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
•      Voe, kun latki piästä = ei muistanut
•      Tulipa öö etteen = ei osannutkaan tehdä
•      Ee tehä piältä tähettä
•      Nyt kaikki töihin, kuka kynnelle kykenöö
•      Nyt lähetään sanoi täi löylyssä
•      Näkkyy tuo lehmä olevan härillään
•      Mina ihan kipsahin
•      Täysi kun Turusen pyssy
•      Ee tule Pulukkistakkaa
•      Suo siellä, vetelä täällä
•      Sun sutta kiertää, karhu tulloo vastaan
•      Istuu kuin helluntain epistolassa
•      Sillä sipuli – kellä ripuli
•      Pannaan töppöstä luun nennään
•      Elä vatkuta jonnin joutavvoo
•      Mää poes siitä porkkaatumasta
•      Kuuntele uuninkii suu, vaen elä halakkii
•      Vinkuu kuin kissan takapuolta saraheinällä hankoosi
•      Hetkinen, sanoi Putkinen ja mietti hetkisen
•      Lähti kuin hauki rannasta
•      Pyörii kuin pässi narussa
•      On niin kiire kerjuulle, jottei jouva käymään kuin joka toisessa talossa.
•      Kiire kylään ja kylästä kottiin.
•      Malttaahan se köyhäkin keittee – vaan ei jäähyttee.
•      Nyt ee tule tolokkuu
•      Ruppeehan jo nästäytymään
•      Nuijjuuvat kuin kuhmolaiset vasikan hännässä
•      Juoksivat perävilikkoo
•      Siellä se on , eekä miniän takapuolessa
•      Akkoja on kuin lakovariksia
•      Nyt syyvvään, nyt ee ryypätä
•      Tyynessä lahessa ne kalatkin kuttoo.
•      Höllöttää kuin hualeessa veessä
•      Elämä on karvasta, kun kenkä puristaa varvasta.
•      Ee onni tulee etsien – se tulee eläen
•      Puhtaus on puoli ruokaa
•      Pääsky tuo päivän lämmön, satakieli yön lämmön
•      Ee se tiijä höykäsen pölähtämmöö
•      Sotkee kuin pieru heinikössa
•      suoa selevee, tie rätinkii
•      Irvailetko vai annanko naamaasi
•      Nyt pillit pussiin ja pussinsuu kiinni
•      Tulukkeehan leevällä kooloo hankoomaan
•      Kehtoovako sitä yhen päevän tähe ylösnoustakkaa
•      Koettele etes jottae tehä, muuten näläkä tapaa sinut
•      Jopas rupesi kehtuuttammaan
•      Eehän terve työtä kaepoo.
•      Mutkikasta kuin juosten kustuu
•      Yksin työ on kuin tervee – porukalla kuin hunajaa
•      Pittäääkö antoo kiireyven voejetta?
•      Ee myö ollakka mittää eelisen teeren poekia.
•      Männäähän, jottei ilima pillaavu.
•      Kyllähän tätä syö ennen kuin selkäänsä ottoo
•      Laetetaanhan iäntä päen mänemään
•      Yrittänytt ei laiteta
•      Nyt on syöty, milloin lie maksettu
•      Köyhän velka ei jouda pitkäksi aikaa
•      Kiitoksia keitoksesta, oma oli leipäni
•      Jo rupesi silimä vilikattammaan
•      Vanha konsti parempi, kun pussillinen uusia
•      Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää
•      Määpäs sinä, kun nuoremmat jalat
•      Minä kupritan sinnuu
•      Määhän kampoomaan tuota haperkassiisi
•      Äläkä rakuta siinä
•      Nyt suat tarpeeksi vettä, sanoi isäntä, kun tahkon järveen heitti
•      Ee osteta sikkoo säkissä
•      Tuo se vaan kalakattaa
•      Kyllä se oli viitterä ukko
•      Siitä se ukko remmeety
•      Syö, juo ja entine kakase.
•      Haisi kuin kapisen ketun hiki
•      Monihyvänen kuin Rekulan lehmä
•      Pistetään suu säkki myöten
•      Ee tipu eikä lirise
•      Täihän se lihalla ellää
•      Aika kulluut arvellessa, päivä päätä käännellessä.
•      Kynnet kuin rosvosialla.
•      Varpaan kuin jorriinin juuret
•      Siinä se männöö vorvottaa
•       Kaljupää silittää tukkaansa ja sanoo: tukka sortilleen vaikka olis vain yksi karva.
•       Tuo ei työtä pelekkee, uskaltaa kätvä työsä viereen makkoomaan.
•       Tottapahan suapi talon aejalla nenäsä niistee. 
•        Kun ite kyssyy ja ite vastovvaa, niin ei tule mittää jäläkipuhheita.
•        Ee siellä postia tartte, missä akat ahkerraan käö.
•        Ee nättiä niä muuon kun peiliin kahtoo.
•       Vieläkös muija pannusta tulloo, vae joko minä kiitän?
•        Noin minä sen pien, sano poika kun suutaan asetteli kun tyttölöihin lähti.
•        Oekkeen tuli suu hyvänmakuseksi, kun sai huastella siun kansa.
•        Pimmeeltä näöttää, sano suutari kun saappaaseen kurkisti.
•        Isomahanen: minä en ookkaa tähteellä ruokittu.
• Onpa pahankurissii täetä, kun pittää raovalla polttoo, sano ukko kun näki hiuksia käherrettävän.
• Vanha poika: En ota toista akkoo niin kauan kun äiti ellää.
• Kylläpä on peilit huonontunna, sano akka kun peiliin kahto.
• Enhän minä ite niin välitä, mutta nuo meijän pojat tahtoo niin puhasta, sano muori kun hameensa helmaan kuppia pyyhki.
• Ee paljoo putukkaa kun hevosta ja kolomee kenkee, sano poeka kun hevosenkengän löysi.
• Ee oo vatupassi, sano isäntä kun rakennusmestarin tiellä kulki.
• Puhtaus on puoli ruokaa, sano poika kun tyttölöihin lähtiessä paitasa nurin käänsi.
• Kyllä rikasta halovaa vaikka hampaat irvissä.
• Mitäs poikamies akalla tekköö kun ei oo muutakaan perhettä.
• Kova yskä, löysä maha ja liukkaat kengät, niin muuta ei tarvihek.
• Kyllä sitä on muata mänty, vaen ei oo nukuttu, sano ukko kun lapsilauman näki.
• Elä vielä lähe, meijän kukko laulaa niin aekasin.
• Tulukkoo väki syömään ja tuu sinäkkii piika.
• En oo muuta sivistystä saanut kun rokotuksen.
• Niin pieni suu, jotta ei mansikka halasemata sovi.
• Järkee kyllä olis, mutta ei saa juoksemmaan.
• Taijan olla tiellä sano poika, kun tyttö viereen tuppas.
• Jos mualima ahistaa, niin ei pöksyt aenakkaa.
• Kiännyhän leipääs päen, sano ukko akallensa.
• Kyllä pittää paekkakuntoo vaehtoo, sano jätkä, kun ruppee piijjat ja polliisit sinuksi sanommaan.
• Rikas ee oo muuta vaella kun rahhoo.
• Joka ee minusta tykkee, se ee tiijä korreesta mittää.
• Vanha piika: Oh hoijaa, yksi minutkii saa, kaksikkii tarvihteis, kolomenkii väärti oesin.
• Koskahan meijätkii vihittäis ja kenen kansa.
• Pyytäsin rahhoo, vaen en sua sanotuksi.
• Ee kaekkaa tarvihe toesille sannoo, jotta itekkii jottae tietää.
• On niin rikas, ettei tarvihe toisen appuu muussa kun rahan särkemisessä.
• Naoraa väkisin kun velekanen isäntä.
• "Enhän minä sitä pimmeessä aetassa nähny minkä näkönen mies se oli, vaan kun piätä silittelin, niin tuntu vaen niin mustalta tukalta", sano likka kun käräjillä lapselleen eläkettä haki.
• Kyllä ennen oli mualimassa parempia peilin tekijöitä, sano mummo kun peiliin kahto.
• Ee ennen rakkauvesta mittään tietty ja toemeen yhtäkaikki tultiin.
• Kaekkee muuta on, paitsi rahhoo ja kyllähän yhtä lajia pian saa.
• Akkahan se pitäs ottoo, vaen kukapa se akkasa antaa.
• Joutilas kun vanaha allakka.
• Aena sitä jottae suap, kun ei käsijään taskussa piä.
• Antaahan välillä huokasta, sano mies oravaa, ennen kun neljännen kerran ampu.
• Kun on kaunis piika navetassa, niin isäntäkkii kahtoo karjan perrään.
• Hyi sinnuu, mitenkä sinä noin rivoja viheltelet.
• Kun on oekkeen hyvvee pontikkoo, niin alkoholi on tarpeetonta.
• Äet hoi, katto kun jätkälläkkii on varpaat!
• En minä muuten, vaan lehmän tähe, sano Urpo kun akan otti.
• Kovinpa se pyssy hajotti, arveli äiti kun kolmoset sai.
• Haavasta tehty aijas ja paha akka, niitä ei lopeta mikkää.
• Talaven tulolle ee lakimiehetkää voe mittää.
• Vaekka mies on vanaha niin luonto on vihanta.
• Jos et oo reilu, niin minä piästän isän irti.
• Äeti, suanko minä akan otto, kun minulle ee oo ikkään ollu, sano poika.
• Painasivat rahhoo, eekä tällaesii turhuuksii, sano vaari kun postikortin sai.
• Mitenhän pitäsi ihmisen olla, jotta saesi miehen.
• Semmonen muija tarttee saaha, joka ee tunne rahhoo eekä kelloo.
• Viiteen minnuuttiin ee naeset tullu mieleen, sano Artturi kun avantoon putosi.
• Ee sua piikoo valavottoo, sen pittää huomenna riihelle.
• Lähti se köyhyys meiltäkkii ja mölisi mennessään, sano ukko kun lehmäsä möi.
• Hyvin on anopin kansa toemeen tultu, ee oo kuukausiin puhuttu sannookaa.
• Mittee sitä töitä ahnehtii, pyssyy sitä köyhänä vähemmälläkkii.
• Miehellä on tahtonsa, mutta naisella taitonsa.
• Siitä puhe, mistä puute.
• Kuuntelehan uuninsuu, vaan elä halakii, sanoi muori kun ison uutisen kuuli.
• Joika härillä ajaa, se häristä puhhuu.
• Vanahetessa oksa kovenoo.
• Huomisella päivällä on suru itellään.
• Tullaan jos ei siä siäreen tartu.
• Villi nainen: Mahla rungossani rupesi kiertämään, nyt vain ootan porraajaa.

MUMMOJUTTUJA

• Hei hulinata, sano mummo kun kirnuun pieras.
• Kyytisä kullakii, sano mummo kun uunilta putos.
• Nyt jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto.
• Keinosa kullakii, sano mummo kun kissalla pöytää pyyhki.
• Vuoroin vieraissa, sano kissa kun mummolla pöytää pyyhki.
• Etteenpäin niinkun mummo lumessa.
• Tupipahan nämäkii ropinat piettyy, sano mummo kun tuohelle pissi.